keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

1.   Tätä asetusta sovelletaan välityspalveluihin, joita tarjotaan palvelun vastaanottajille, joilla on toimipaikka tai jotka sijaitsevat unionissa, riippumatta siitä, mihin välityspalvelujen tarjoajat ovat sijoittautuneet.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta palveluihin, jotka eivät ole välityspalveluja, eikä tällaisten palvelujen yhteydessä asetettuihin vaatimuksiin, riippumatta siitä, tarjotaanko palvelua välityspalvelun kautta.

3.   tämä asetus ei vaikuta direktiivin 2000/31/EY soveltamiseen.

4.   tämä asetus ei rajoita sellaisissa muissa unionin säädöksissä vahvistettuja sääntöjä, joilla säännellään muita välityspalvelujen tarjoamista sisämarkkinoilla koskevia näkökohtia tai täsmennetään ja täydennetään tätä asetusta ja joita ovat erityisesti seuraavat:

1.   Jos tarjotaan tietoyhteiskunnan palvelua, joka muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa tai viestintäverkkoyhteyden tarjoamisesta, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa siirretyistä tai pääsyn kohteina olleista tiedoista, edellyttäen, että palvelun tarjoaja

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut siirtoon ja yhteyden tarjoamiseen liittyvät toiminnot käsittävät siirrettyjen tietojen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen, sikäli kuin tallentamisessa on kyse yksinomaan siirron suorittamisesta viestintäverkossa eikä tallentamisen kesto ylitä siirtoon kohtuudella tarvittavaa aikaa.

3.   tämä artikla ei vaikuta oikeus- tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia jäsenvaltion oikeusjärjestelmän mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään rikkominen.

1.   Jos tarjotaan tietoyhteiskunnan palvelua, joka muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tämän tiedon sellaisen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen osalta, jonka suorittamisen ainoana tarkoituksena on muille palvelun vastaanottajille niiden pyynnöstä myöhemmin tehtävän tiedonsiirron tehostaminen tai lisäsuojaus, edellyttäen, että palvelun tarjoaja:

2.   tämä artikla ei vaikuta oikeus- tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään rikkominen.

1.   Jos tarjotaan tietoyhteiskunnan palvelua, joka käsittää palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen tallentamisen, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa palvelun vastaanottajan pyynnöstä tallennetuista tiedoista, edellyttäen, että palvelun tarjoaja

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun palvelun vastaanottaja toimii palvelun tarjoajan johdon tai valvonnan alaisena.

3.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta sellaisten verkkoalustojen kuluttajansuojalainsäädännön mukaiseen vastuuseen, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, jos tällainen verkkoalusta esittää tietyn tiedon tai muulla tavoin mahdollistaa kyseessä olevan liiketoimen tavalla, joka saa keskivertokuluttajan uskomaan, että tieto tai liiketoimen kohteena oleva tuote tai palvelu on joko verkkoalustan itsensä tai sen johdon tai valvonnan alaisena toimivan palvelun vastaanottajan toimittama.

4.   tämä artikla ei vaikuta oikeus- tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään rikkominen.

1.   Välityspalvelujen tarjoajien on asetettava julkisesti saataville koneluettavassa muodossa ja helposti käytettävissä olevalla tavalla vähintään kerran vuodessa selkeät ja helposti ymmärrettävät raportit kaikesta kyseisen ajanjakson aikana toteuttamastaan sisällön moderoinnista. Raportteihin on sisällyttävä tapauksen mukaan erityisesti seuraavat tiedot:

2.   tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta välityspalvelujen tarjoajiin, joiden katsotaan olevan suosituksen 2003/361/EY liitteessä tarkoitettuja mikroyrityksiä tai pieniä yrityksiä ja jotka eivät ole tämän asetuksen 33 artiklan mukaisia erittäin suuria verkkoalustoja.

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallit tämän artiklan 1 kohdan mukaisten raporttien muodolle, sisällölle ja muille yksityiskohdille, mukaan lukien yhdenmukaistetut raportointikaudet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on tarjottava palvelun vastaanottajille, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, vähintään kuuden kuukauden ajan tässä kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemisestä pääsy tehokkaaseen sisäiseen valitustenkäsittelyjärjestelmään, joka mahdollistaa valituksen tekemisen sähköisesti ja maksutta päätöksestä, jonka verkkoalustan tarjoaja on tehnyt ilmoituksen vastaanottamisen johdosta, tai seuraavista päätöksistä, jotka verkkoalustan tarjoaja on tehnyt sillä perusteella, että vastaanottajien toimittamat tiedot ovat laitonta sisältöä tai yhteensopimattomia sen ehtojen kanssa:

2.   tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vähintään kuuden kuukauden määräaika alkaa päivänä, jona palvelun vastaanottajalle ilmoitetaan päätöksestä 16 artiklan 5 kohdan tai 17 artiklan mukaisesti.

3.   Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että niiden sisäiset valitustenkäsittelyjärjestelmät ovat helposti käytettävissä ja käyttäjäystävällisiä sekä mahdollistavat riittävän täsmällisten ja perusteltujen valitusten esittämisen ja helpottavat sitä.

4.   Verkkoalustojen tarjoajien on käsiteltävä sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmänsä kautta tehdyt valitukset oikea-aikaisesti, syrjimättömästi, huolellisesti ja ei-mielivaltaisesti. Jos valitus sisältää riittävät perusteet, jotta verkkoalustan tarjoaja voi katsoa, että sen päätös olla toteuttamatta toimia ilmoituksen johdosta on perusteeton tai että tiedot, joita valitus koskee, eivät ole laittomia eivätkä yhteensopimattomia sen ehtojen kanssa, tai jos valitus sisältää tietoja, jotka osoittavat, että valituksen tekijän toiminta ei oikeuta toteutettua toimenpidettä, verkkoalustan tarjoajan on peruutettava 1 kohdassa tarkoitettu päätöksensä ilman aiheetonta viivytystä.

5.   Verkkoalustojen tarjoajien on ilmoitettava valituksen tekijöille ilman aiheetonta viivytystä perustellusta päätöksestään valituksen kohteena olevien tietojen osalta, ja mahdollisuudesta 21 artiklassa säädettyyn tuomioistuinten ulkopuoliseen riidanratkaisuun sekä muista käytettävissä olevista muutoksenhakumahdollisuuksista.

6.   Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että 5 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään sellaisen henkilöstön valvonnassa, jolla on asianmukainen pätevyys, eikä yksinomaan automatisoiduin välinein.

1.   Palvelun vastaanottajilla, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, joille 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset on osoitettu, on oltava oikeus valita mikä tahansa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti todistuksella hyväksytty tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin kyseisiin päätöksiin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi, mukaan lukien valitukset, joita ei ole voitu ratkaista kyseisessä artiklassa tarkoitetun sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän avulla.

Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että tiedot ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta palvelun vastaanottajien mahdollisuudesta tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuun ovat helposti käytettävissä niiden verkkorajapinnalla selkeästi ja käyttäjäystävällisesti.

Ensimmäinen alakohta ei rajoita asianomaisen palvelun vastaanottajan oikeutta aloittaa missä tahansa vaiheessa menettely verkkoalustojen tarjoajien tekemien kyseisten päätösten riitauttamiseksi tuomioistuimessa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2.   Molempien osapuolten on toimittava vilpittömässä mielessä valitun sertifioidun tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa riidan ratkaisemiseksi.

Verkkoalustojen tarjoajat voivat kieltäytyä toimimasta tällaisen tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa, jos samoja tietoja ja samoja sisällön väitetyn laittomuuden tai yhteensopimattomuuden perusteita koskeva riita on jo ratkaistu.

Sertifioidulla tuomioistuinten ulkopuolisella riidanratkaisuelimellä ei saa olla valtaa määrätä osapuolia sitovaa ratkaisua riidalle.

3.   Sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin, johon tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin on sijoittautunut, on enintään viiden vuoden ajaksi, joka voidaan uusia, sertifioitava kyseinen elin tämän pyynnöstä, jos se on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

Digitaalisten palvelujen koordinaattorin on tarvittaessa täsmennettävä todistuksessa:

4.   Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on raportoitava vuosittain toiminnastaan sille digitaalisten palvelujen koordinaattorille, joka on ne sertifioinut, ja täsmennettävä tällöin ainakin niiden vastaanottamien riitojen lukumäärä, tieto näiden riitojen lopputuloksesta, niiden ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika ja mahdollisesti havaitut puutteet tai kohdatut vaikeudet. Niiden on annettava lisätietoja kyseisen digitaalisten palvelujen koordinaattorin pyynnöstä.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on laadittava kahden vuoden välein raportti sertifioimiensa tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toiminnasta. Raportissa on erityisesti

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on asetettava ratkaisunsa osapuolten saataville kohtuullisessa ajassa ja viimeistään 90 kalenteripäivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sertifioitu tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin voi erittäin monimutkaisissa riita-asioissa harkintansa mukaan pidentää 90 kalenteripäivän ajanjaksoa edellyttäen, että kokonaiskesto on enintään 180 päivää.

5.   Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan palvelun vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehnyt yksityishenkilö tai yhteisö, hyväksi, verkkoalustan tarjoajan on vastattava kaikista tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta perimistä maksuista ja korvattava kyseiselle vastaanottajalle, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, muut kohtuulliset kulut, jotka vastaanottaja on maksanut riidanratkaisuun liittyen. Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan verkkoalustan tarjoajan hyväksi, vastaanottajan, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, ei tarvitse korvata mitään maksuja tai muita kuluja, jotka verkkoalustan tarjoaja on maksanut tai jotka sen on maksettava riidanratkaisuun liittyen, paitsi jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin toteaa, että kyseinen vastaanottaja on toiminut ilmeisen vilpillisessä mielessä.

Tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta verkkoalustojen tarjoajilta perimien maksujen on oltava kohtuullisia, eivätkä ne saa missään tapauksessa ylittää elimelle aiheutuneita kustannuksia. Riitojenratkaisun on oltava palvelun vastaanottajille maksutonta tai saatavilla nimellistä maksua vastaan.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on annettava maksut tai maksujen määrittämisessä käytetyt mekanismit palvelujen vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, ja asianomaisen verkkoalustan tarjoajan tiedoksi ennen riidanratkaisun aloittamista.

6.   Jäsenvaltiot voivat perustaa tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä 1 kohdan soveltamiseksi tai tukea joidenkin tai kaikkien niiden tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toimintaa, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ensimmäisen alakohdan mukaisesti toteuttamat toimet eivät vaikuta niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorien kykyyn sertifioida asianomaiset elimet 3 kohdan mukaisesti.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on sertifioinut tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen, on peruutettava kyseinen sertifiointi, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ei enää täytä 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen sertifioinnin peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava kyseiselle elimelle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen sertifiointi.

8.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa kyseisen kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut eritelmät, ja tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, joiden sertifioinnin ne ovat peruuttaneet. Komissio julkaisee erityisellä helposti käytettävissä olevalla verkkosivustolla luettelon näistä elimistä, mukaan lukien kyseiset eritelmät, ja pitää luettelon ajan tasalla.

9.   tämä artikla ei rajoita direktiivin 2013/11/EU soveltamista eikä sen nojalla kuluttajia varten perustettujen vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen ja -elinten toimintaa.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luotettujen ilmoittajien 16 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen välityksellä oman asiantuntemuksensa alalla tekemät ilmoitukset käsitellään ja niistä päätetään ensisijaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

2.   tämän asetuksen mukaisen luotetun ilmoittajan aseman myöntää minkä tahansa yhteisön hakemuksesta sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattori, johon hakija on sijoittautunut edellyttäen, että hakija on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

3.   Luotettujen ilmoittajien on vähintään kerran vuodessa julkaistava helposti ymmärrettävät ja yksityiskohtaiset raportit kaikista kyseisenä ajanjaksona 16 artiklan mukaisesti tehdyistä ilmoituksista. Raportissa on lueteltava ainakin ilmoitusten lukumäärä luokiteltuna seuraavien mukaan:

Näihin raportteihin on sisällytettävä selvitys käytössä olevista menettelyistä, joilla varmistetaan, että luotettu ilmoittaja säilyttää riippumattomuutensa.

Luotettujen ilmoittajien on lähetettävä raportit aseman myöntäneelle digitaalisten palvelujen koordinaattorille, ja asetettava ne julkisesti saataville. Näissä raporteissa annettuihin tietoihin ei saa sisältyä henkilötietoja.

4.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle ja lautakunnalle niiden yhteisöjen nimet, osoitteet ja sähköpostiosoitteet, joille ne ovat myöntäneet luotetun ilmoittajan aseman 2 kohdan mukaisesti tai joilta ne ovat pidättäneet luotetun ilmoittajan aseman 6 kohdan mukaisesti tai peruuttaneet sen 7 kohdan mukaisesti.

5.   Komissio julkistaa 4 kohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa helposti käytettävissä olevassa ja koneluettavassa muodossa ja pitää tietokannan ajan tasalla.

6.   Jos verkkoalustojen tarjoajalla on tietoja, jotka osoittavat, että luotettu ilmoittaja on toimittanut merkittävän määrän riittämättömän täsmällisiä, virheellisiä tai riittämättömästi perusteltuja ilmoituksia 16 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen välityksellä, mukaan lukien 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien kautta toteutetun valitusten käsittelyn yhteydessä kerätyt tiedot, sen on ilmoitettava kyseiset tiedot luotetun ilmoittajan aseman kyseiselle yhteisölle myöntäneelle digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja toimitettava tälle tarvittavat selvitykset ja liiteasiakirjat. Kun tiedot on saatu verkkoalustojen tarjoajalta ja jos digitaalisten palvelujen koordinaattori katsoo, että on olemassa perusteltuja syitä aloittaa tutkimus, luotetun ilmoittajan asema pidätetään tutkimuksen ajaksi. Kyseinen tutkimus toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on myöntänyt yhteisölle luotetun ilmoittajan aseman, on peruutettava tämä asema, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen, verkkoalustojen tarjoajan 6 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot mukaan lukien, perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että yhteisö ei enää täytä 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen tämän aseman peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava yhteisölle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa yhteisön asema luotettuna ilmoittajana.

8.   Komissio antaa lautakuntaa kuultuaan tarvittaessa suuntaviivoja verkkoalustojen tarjoajien ja digitaalisten palvelujen koordinaattorien avustamiseksi 2, 6 ja 7 kohdan soveltamisessa.

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on julkaistava 15 artiklassa tarkoitetut raportit viimeistään kahden kuukauden kuluttua 33 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta soveltamispäivästä ja sen jälkeen vähintään kuuden kuukauden välein.

2.   tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien julkaisemissa raporteissa on 15 artiklassa ja 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi täsmennettävä

Raportit on julkaistava vähintään yhdellä jäsenvaltion virallisella kielellä.

3.   Edellä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on sisällytettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin raportteihin myös tiedot palvelun vastaanottajien kuukausittaisesta keskimäärästä kussakin jäsenvaltiossa.

4.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on toimitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle ilman aiheetonta viivästystä ja asetettava julkisesti saataville viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunkin 37 artiklan 4 kohdan mukaisen tarkastuskertomuksen vastaanottamisesta seuraavat:

5.   Jos erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoaja katsoo, että 4 kohdan mukainen tietojen julkaiseminen saattaa johtaa kyseisen tarjoajan tai palvelun vastaanottajien luottamuksellisten tietojen paljastumiseen, aiheuttaa merkittäviä haavoittuvuuksia sen palvelun turvallisuuden kannalta, heikentää yleistä turvallisuutta tai vahingoittaa vastaanottajia, palvelun tarjoaja saa poistaa tällaiset tiedot julkisesti saatavilla olevista raporteista. Siinä tapauksessa palvelun tarjoajan on toimitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle täydelliset raportit ja liitettävä niihin perustelut tietojen poistamiselle julkisesti saatavilla olevista raporteista.

1.   Komissio perii erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajilta vuotuisen valvontamaksun, kun ne on nimetty 33 artiklan mukaisesti.

2.   Vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärä kattaa arvioidut kustannukset, joita komissiolle aiheutuu sen tämän asetuksen mukaisista valvontatehtävistä, erityisesti kustannukset, jotka liittyvät 33 artiklan mukaiseen nimeämiseen, 24 artiklan 5 kohdan mukaisen tietokannan perustamiseen, ylläpitoon ja toimintaan sekä 85 artiklan mukaiseen tietojenvaihtojärjestelmään, 59 artiklan mukaisiin asian käsiteltäväksi saattamisiin, 62 artiklan mukaiseen lautakunnalle annettavaan tukeen sekä 56 artiklan ja IV luvun 4 jakson mukaisiin valvontatehtäviin.

3.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajilta peritään vuotuinen valvontamaksu kustakin palvelusta, kun ne on nimetty 33 artiklan mukaisesti.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaen vuotuisen valvontamaksun määrän kunkin erittäin suuren verkkoalustan tarjoajan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan osalta. Täytäntöönpanosäädöksiä antaessaan komissio soveltaa tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä säädettyä menetelmää noudattaen tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja periaatteita. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.   Komissio vahvistaa 87 artiklan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä yksityiskohtaiset menetelmät ja menettelyt seuraavia varten:

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksyessään komissio noudattaa tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja periaatteita.

5.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä ja 4 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

6.   tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti perittävät yksittäiset vuotuiset valvontamaksut ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (41) 21 artiklan 5 kohdan mukaisia ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

7.   Komissio antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten kokonaismäärästä ja edellisenä vuonna perittyjen yksittäisten vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorit suorittavat tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä puolueettomasti, läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla on kaikki tarvittavat resurssit tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta ne voivat valvoa asianmukaisesti kaikkia toimivaltaansa kuuluvia välityspalvelujen tarjoajia. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen digitaalisten palvelujen koordinaattorilla on riittävä autonomia talousarvionsa hallinnoinnissa talousarvion yleisissä rajoissa, jotta tämä ei vaikuta haitallisesti digitaalisten palvelujen koordinaattorin riippumattomuuteen.

2.   Suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan tämän asetuksen mukaisesti digitaalisten palvelujen koordinaattorien on toimittava täysin riippumattomasti. Niiden on oltava vapaita kaikesta suorasta tai välillisestä ulkoisesta vaikutuksesta, eivätkä ne saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään muulta viranomaiselta tai yksityiseltä osapuolelta.

3.   tämän artiklan 2 kohta ei rajoita digitaalisten palvelujen koordinaattorien tehtäviä tässä asetuksessa säädetyssä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmässä eikä 49 artiklan 2 kohdan mukaista yhteistyötä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tämän artiklan 2 kohta ei estä oikeudellista valvontaa, eikä se myöskään rajoita digitaalisten palvelujen koordinaattorien yleiseen toimintaan, kuten rahoitusmenoihin tai raportointiin kansallisille parlamenteille, liittyviä oikeasuhteisia vastuuvelvollisuusvaatimuksia edellyttäen, että kyseiset vaatimukset eivät haittaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

1.   tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan 17 päivästä helmikuuta 2024.

24 artiklan 2, 3 ja 6 kohtaa, 33 artiklan 3–6 kohtaa, 37 artiklan 7 kohtaa, 40 artiklan 13 kohtaa, 43 artiklaa ja IV luvun 4, 5 ja 6 jaksoa sovelletaan kuitenkin 16 päivästä marraskuuta 2022.